22.6.2012

Suzanne Collins: The Hunger games - trilogia

 Nälkäpeli-trilogia. Tunnen olevani jäljessä, kun luin nämä vasta nyt kesäkuussa. Ko. kirjoja on hehkutettu melko paljon - siksi alunperin mietin, luenko niitä ollenkaan. En pidä massakirjoista, tai jotenkaan en koe hehkutettua sarjaa omakseni aloittaa lukea - olen siinä määrin oman tieni kulkija. Twilighteihin en koskisi pitkällä tikullakaan, elokuvat tsekkasin, kun kaimani osti ne itselleen, vaikkei juuri niistä välitäkään, mutta en pitänyt leffoista, joten tuskin tulen niitä koskaan lukemaankaan. 

Eli siis Nälkäpelit. Ensimmäisestä osasta minulla oli käsitys, koska kävin leffan katsomassa, josta pidin, ja jonka vuoksi päätin ostaa itselleni oman Hunger Games - trilogiani, kun löysin ne Lontoosta melko halvalla. Englanninkielisyys ei taaskaan tuottanut juuri ongelmia, melko helppolukuisia olivat mielestäni. Järkytyin, kun avasin ensimmäisen osan hotellilla, ja huomasin kerronnan olevan minä-muotoista. Siihen tottui melko nopeasti, eikä se lopulta haitannut, vaikken minämuotoisesta kerronnasta pidäkään. Katnissin 'ajatusvirta'kohdat olivat mielenkiintoisia, ne jatkoivat dialogia hyvin.

Eli. Pidin ensimmäisistä kahdesta kirjasta paljon. Ekan tapahtumat tiesin suunnilleen, joten sen luki melko nopeasti, eikä tullut sellaista 'eivoilaskeakädestä'-fiilistä lainkaan. Juoni oli mielenkiintoinen ja pidin henkilöistä. En ainakaan nyt muista liiallisia eroja kirjan ja leffan välillä, tosin leffan katsomiseesta on jo pari kuukautta, ja niihin ei keskity samalla tavalla kuin kirjoihin. 

Toisessa kirjassa tulikin jo se 'eivoilaskeakädestä'-fiilis loppua kohden. Pidin kakkososasta ehkä eniten kaikista kolmesta. Vaikka kirja toistaakin samaa kaavaa - tulee uudestaan Nälkäpelit - se on silti erilainen kuin ensimmäinen. Hahmoista paljastui uusia puolia, ja itseäni jännitti selviävätkö Katniss ja Peeta, ja Reaping-vaiheen (mikäköhän se nimenarvonta on suomeksi) mahdollisuudet Haymitchin kohdalla. Pakko myöntää, rakastuin Haymitchiin jollain kierolla tavalla sarjan aikana.. Kirjan alkupuoli oli vähän tylsempi, mutta kuitenkin mielenkiintoinen eri tavalla.


Kolmas kirja spoilautuu.
Kolmannesta kirjasta en pitänyt niin paljon kuin edellisistä. Ehkä se oli liian erilainen, en tiedä mikä mätti. Odotin koko ajan Galen kuolevan, ja kun kirjan lopussa tärkeitä henkilöitä kuoli, minusta tuntui, että ne jotenkin ohitettiin, kaikki meni nopeasti - yhtäkkiä ei enää ollutkaan kuin Gale, Katniss ja mielipuolinen Peeta. Ei näin. Muutenkin vähän ennalta-arvattava loppu..
Spoilaus loppuu


Kolmatta kirjaa en osaa oikein arvioida. Muutamia turhia kuolemia, kauheasti salaliittoteorioita. Hyviä kohtiakin löytyy tottakai, ja pidin etenkin lopusta, kun Katniss sai tehtyä päätöksensä miesten väliltä. Epilogi oli melko loistava, ei liian siirappinen, ja vaikka teoriassa kaikki olikin hyvin, silti menneisyyden kauhut jättivät selkeät jäljet henkilöihin.

Pidinkö? Kyllä. Rakastinko? Paikoitellen. Sarja pääsi ehkä lempisarjojeni joukkoon, muttei silti kärkeen. Ehkä jonnekin neljännelle, viidennelle tilalle sarjojen joukossa. Yksittäisistä kirjoista ekat kaksi melko korkealle, kolmas ei aivan niin ylös. Suosittelenko? Totta hitossa.
-'n 

Ei kommentteja: