Flyte on mielestänsä ensimmäistä osaa huonompi - kärsiiköhän sekin sitten toisen kirjan kirouksesta (sarjojen 2. osat ovat usein, etenkin kun ensimmäinen osa jättää korkeat odotukset, huonompia kuin 1. osa), en tiedä. Kirjassa tapahtui mielestäni melkein liikaa, alun tapahtumat eivät jotenkaan sopineet loppuun, pompittiin siellä-täällä.. Juoni oli tavallaan mukava, mutta vähän turhan sekava. Toisaalta, alun tapahtumat olivat koko matkan mukana, mutta tuntuivat minusta vähän turhan irtonaisilta.
Myös kirjan nimi tuntui vähän hämärältä. Yhdistin Flyte - sanan (ja suom. painoksen nimi Varjo, ei sovi tähän pohdintaan, mutta kirjaan kylläkin) Flute - sanaan, huiluun, ja olin ymmälläni. Minulla ei ollut mitään muistikuvaa mistään huiluista - no ei ihme, ei kirjassa mistään huiluista puhuttukaan, ja otsikko viittasi erääseen loitsuun, flyte - flight.
Unohdin mielestäni ensimmäisestä osasta kirjoittaessani kehua kirjojen ulkoasua. Alkuperäisteokset, tai ainakin nämä painokset, joita minä olen lueskellut, ovat aivan upean näköisiä. Kirjat ovat normaalia kirjoja lyhyempiä, ja sivujen reunat ovat upeita: kun kirja on kiinni, ja sitä katsoo sivulta, about 10 sivun paksuiset 'jakeet' ovat edellistä 10 sivua kapeampia, joten sivulle tulee ihana lovikko.. Pokkarimallissa, saati sitten suomennoksissa, tätä ei ole, mutta noissa kovakantisissa kylläkin. Ulkoasu sopii mielestäni kirjojen tyylille täydellisesti.
-'n
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti