Eläinten vallankumouksen alussa maatilan, Kartanon, vanha sika, Majuri, kertoo nähneensä unta maailmasta, jossa eläimet ovat vapaita ihmisten komentelusta, ja että jokainen kahdella jalalla kulkeva on vihollinen. Majuri kuolee, ja eläimet jäävät haaveksimaan tästä eläinten maailmasta. He päättävät ajaa maatilan isännän, Jonesin, ja tämän perheen pois Lumipallo-nimisen sian johdolla. Häätö onnistuu, ja eläimistä tulee tasa-arvoisia, ainakin hetkeksi... Lumipallo asettuu eläinten johtoon, muiden sikojen ollessa myös johtavia henkilöitä, Napoleon Lumipallon 'johtajaparina' ja Vinku-nimisen sian puhuessa eläimiä ympäri milloin missäkin tilanteessa, mielistellen kulloistakin johtajasikaa ja aiheuttaen propagandalla eläinten kiltin sikojen seuraamisen.
Ehkä vähän hämmentäväkin kirja, kun ajatteli kirjana, eikä minään poliittisena vallankumousta käsittelevänä satiirina. Välillä oikeasti unohti, että kyseessä oli eläimiä. Kirjan loppukin oli hyvin tehty. Se loppui sanoihin "Ulkopuolella olevat eläimet katsoivat siasta ihmiseen ja ihmisestä sikaan ja jälleen siasta ihmiseen, mutta oli jo aivan mahdotonta sanoa, kumpi oli kumpi". Todentuntuinen tarina hyvän tarkoituksen takia aloitetusta asiasta, jonka yksittäinen ahne henkilö saattaa pilata ja muuttaa täysin alkuperäisiä tavoitteita vastakkaiseksi.
-'n
-'n
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti