9.7.2012

Hunter, Erin: Soturikissat

Erin Hunterin Soturikissat - kirjasarja luo mielenkiintoisen maailman omamme rinnalle - villikissojen maailman metsikössä kaksijalkalan lähellä. Kotikisu Ruska haaveilee metsästämisestä, ja törmää vaarallisiin klaanikissoihin ensimmäisellä metsäreissullaan, ja se on sitten menoa. Ruska saa itselleen oppilasnimen Tulitassu, ja vaikka osa klaanista halveksiikin häntä kotikisujuurien takia, hän vakiinnuttaa paikkansa klaanissaan.

Rakastan Soturikissakirjoja, kaikkia tähän mennessä ilmestyneitä: (1.saaga)Villiin luontoon, Tuli ja jää, Salaisuuksien metsä, Myrsky nousee, Vaarallinen polku, Pimeyden hetki, (2.saaga) Keskiyö, (erikoisseikkailu)Tulitähden tehtävä. Juoni etenee jouhevasti, kenties vähän poukkoillen paikotellen, mutta käänteet ovat tarkkaan mietittyjä, ja kirjan teksti on ihanaa, Hunter on todella miettinyt asioita kissan näkökulmasta, vuodenajoilla ja asioilla on omat nimensä, esim. talvi on lehtikadon aika, ihmiset kaksijalkoja ja autotiet ukkospolkuja, eikä tietä ja ihmisiä. Klaanit on mietitty tarkkaan, vähän erilaisia kissoja jokaisessa, kaikilla on jokin tietty erityisominaisuus, Tuuliklaani on nopea, Jokiklaani osaa uida, Myrskyklaani on taitava vaanimaan metsämaastossa ja Varjoklaanilla on omat vahvuutensa (vaikkakaan ei niin selkeä, eikä myöskään Myrskyklaanilla) Asetelma on ehkä vähän kliseinen, Myrskyklaani pääosassa ja 'paras', Varjoklaani on se 'pahisklaani'.. Kuitenkaan kaikki ei ole aivan yksioikoista, ja pidän etenkin siitä, ettei päähenkilöiden matka niin sanotusti huipulle ole aivan suoraviivainen, vaan he tekevät virheitä siinä missä kuka tahansa muukin, ehkä normaalikissoja enemmän.


Kirjat ovat erittäin nopeita lukea, etenevät hyvää vauhtia ja niin edelleen. Toisaalta nimien muuttuminen kesken kirjan on vähän hämmentävää, pistää miettimään, miten kissat itse pysyvät niiden perässä.. Mitään virallista moitittavaa sarjasta ei löydy. Nyt itse lueskelen 2.saagaa englanniksi, ensimmäinen osa Keskiyö on jo suomeksi julkaistu, kakkososa ilmestynee lokakuun loppupuolella, mutten jaksa odotella. Kirjat kannattaa lukea järjestyksessä 1.saaga, tulitähden tehtävä, 2.saaga. Tuo tulitähden tehtävä kun on erikoisseikkailu, se on itsenäinen, mutta sijoittuu kahden saagan väliin, joten sinne siis. 


Suosittelen sarjaa lämpimästi myös ei-niin-kissarakkaille ihmisille, hupaisaa luettavaa kyllä!
-'n

Ei kommentteja: